MULLAKIN ON JOSKUS ''RUMAOLOPÄIVÄ''


Jep, tunnustan ja myönnän. Mullakin on niitä päiviä joskus, kuten aika luultavasti meillä kaikilla - olit sitten nainen tai mies, parikymppinen tai kuuskymppinen, ihan mitä tahansa enemmän tai vähemmän. Joskus vaan on sellainen päivä.

Sinä päivänä vaan tuntuu, että ei riitä. Itselleen. Eikä aina jaksa muistaa, että kyllä mä oon tosi kaunis ja mä riitän. Mun mielestä ylipäätään hassu ajatus, tuo riittäminen, tottakai mä riitän mihin vaan, mitä siinä oikein kyselet.


Niinä päivinä jokainen vastaantulija tuntuu sata kertaa kauniimmalta ja omasta peilikuvasta katsoo takaisin vain väsynyt peikko tukka pystyssä. Huomaa vaan ne kohdat itsestään, joista ei niin tykkää. Saako vaan hautautua jättihupparissa peiton alle koko päiväksi? Äh.

Tunnistaako kukaan itsellään samoja päiviä? Mä tunnistin itseni eilen, kun luin Siljan postausta vähän samasta aiheesta ja inspiroiduin kirjoittamaan itsekin, koska uskon, että tää koskee meitä ihan kaikkia - ainakin joinakin sellaisina päivinä kun se sattuu kohdalle. Ja se on ihan okei, vaikkei kivaa ookkaan. 


Siksi tää on muistutus meille kaikille, että me ollaan ihania ja kauniita kaikki. Fuu juu rumaolopäivä. Ne omat pienet epäkohdat tekee meistä just upeita ja yksilöllisiä. Kauneus on oikeasti niin monenlaista, ettei sitä voi laittaa yhteen lokeroon. Ja muista, että se joku piirre, josta sä et itse itsessäs tykkää, voi olla just se syy miks joku pitää sua ihan superkauniina ja upeena. 


Kaikki me riitetään, ei jooko kyseenalaisteta sitä koskaan.

Sä oot kaunis ja säkin oot kaunis ja sä ja sä ja sä! Ja mä!

xx Marianne

10 kommenttia

  1. Tästä postauksesta tuli niin hyvä fiilis<3 Olet ihana! Xx

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla! ♥ Kiitos, sinä olet! xx

      Poista
  2. Hyviä ajatuksia! Onneksi ainakin itsellä on käynyt niin, että se ulkonäkö menettää merkitystään mitä vanhemmaksi tulee. Ja kolmenkymppiinkin on vielä vuosia! Kun ulkonäkö ei ole se juttu, millä itseään määrittelee, tulee niitä rumaolopäiviä huomattavasti vähemmän. Kaikki muut epävarmuusjutut ja päivät sitten toki erikseen (olenko tarpeeksi älykäs, ammatillisesti pätevä yms) 😅 mutta itse toivoisin, että kun olen kuusikymppinen, elämässä on niin paljon muuta kuin se ulkonäkö, ettei siitä ottaisi lainkaan paineita 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kia! Joo tottahan toi on, oon sen kans huomannut vaikkei ihan hirveesti noita vuosia vielä ookkaan :) Ja jep niimpä, turha ottaa stressiä sellaisesta asiasta kuitenkaan. Ton takia niitä päiviä itselläkin on tosi tosi harvoin onneksi! Ja varmasti onkin noin enemmän sitten siellä kuuskymppisten kohdilla, mutta voi niitä fiiliksiä tuntea vielä silloinkin ja sekin on yhtä luonnollista. Toivotaan kuitenkin että noin! :)

      Poista
  3. Komppaan Kiaa. Kun tulee ikää plakkariin niin ei juurikaan määrittele itseään sen perusteella miltä näyttää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta! :) Mä en henk koht määrittele itseäni (tai ketään) sen perusteella nytkään, mutta toi on totta että ikä antaa varmuutta ihan kaikkeen! :)

      Poista
  4. Ihana postaus! :)
    Välillä tuntuu että niitä rumaolopäiviä on enemmän kuin superhyväolopäiviä :(
    Mutta sitten vain nokka pystyyn ja hyvä asenne mieleen niin se olo häipyykin aika nopeasti <3

    ❀ Cinderella Days ❀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Roxy! ♥ Kyllä vaan, pää pystyyn ja menoksi asenteella! :)

      Poista
  5. Tää oli todella piristävä postaus, joka sisälsi kyllä niin super ihania ajatuksia, ettei voinut olla hymyilemättä :> ♥ Välillä sitä todellakin tuntuu siltä, että on muiden ihmisten joukossa se ainut mörrimöykky, vaikkei olisikaan. Kaikilla on välillä niitä huonoja päiviä, mutta onneksi oikealla asenteella sekin korjaantuu. Ollaan kaikki yhdessä ihania joka ikinen päivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kiitos, huippua kuulla että tästä oli iloa! ♥ :) Ja yeap go girl, oikee asenne!!

      Poista

Back to Top