MISSÄ MENEE KILTTEYDEN RAJA?


Oon luonteeltani tosi kiltti tyttö - haluan, että kaikilla on hyvä olla ja uskon ihmisistä joskus jopa sinisilmäisestikin vain hyvää, kunnes toisin todistetaan. Pyrin olemaan kaikille kiva, välttelen riitaa ystävien kanssa ja oon tosi huono olemaan kellekään vihainen. En vaan osaa.


Sillä kiltteydellä on myös kääntöpuoli ja joskus se epäreilusti kostautuu. Sitä on niin helppo käyttää hyväkseen. Liian kiltin ihmisen yli on kevyt jyrätä ja kilteille ihmisille ollaan jopa helpommin ilkeitä - ei se suutu kuitenkaan tai ei ainakaan sano pahasti takaisin?


Ja on näitä joskus käynyt omalle kohdallekin niin parisuhteessa, ystävien kanssa kuin koulukavereiden kanssa. Oon kuitenkin osannut jotenkin olla niin vahva, että ajattelen, etten mä vain tarvitse sellaisia ihmisiä elämääni ja osaan jättää ne omaan arvoonsa alentumatta samalle tasolle. Kaikesta kiltteydestä ja herkkyydestä huolimatta oon pikku hiljaa kovettanut sen kuoren näille, mutta totta kai se vaatii itsevarmuutta eikä oo mikään itsestäänselvyys, jonka vuoksi haluunkin muistuttaa teitä muita kilttejä teidän omasta arvosta. Joskus se muistutus voi olla aika tärkee. 


Annatko aina kaiken ja liian helposti anteeksi? Annatko aina periksi toiselle? Annatko vain olla, kun sun yli kävellään? Otatko vastuun paljosta, mistä sun ei edes pitäisi? Pahimmassa tapauksessa, ootko sä se roskasanko jolle voi kaataa pahan olon ihan huoletta ja sä kilttinä annat sen tapahtua niin? 


Sanon sulle kiltti tyttö rakas, älä anna liian helposti kaikkea anteeksi, älä anna kaikkea aina periksi, älä anna kenenkään koskaan jyrätä sua, älä ota vastuuta muiden puolesta ja älä todellakaan koskaan ole kenellekään se roskasanko. Sä oot arvokkaampi ja kyllä sä sen tiedät. 


Mutta niin, älä myöskään kadota sitä kiltteyttä ja alennu samalle tasolle, koska se kiltteys on ihana piirre, jota muillakin pitäisi toisinaan olla hippusen enemmän. Luulen, että kun osaat olla kaikille aidosti kiva etkä halua satuttaa ketään, oot myös itse onnellisempi. Anna myös anteeksi oikeissa tilanteissa ja varsinkin silloin, jos se nyt susta tuntuu hyvältä äläkä vihoittele vain siksi, että niin pitäisi toimia. Se vasta viekin energiaa.


Näitä juttuja on yllättävän vaikea kirjoittaa sanoiksi, sillä näiden välillä on vain löydettävä se tasapaino ja toisaalta nämä on niin fiilisjuttuja. Milloin pitää olla tiukkana ja milloin antaa kiltteyden viedä? Paras keino selvittää tähän vastaus on kuunnella, miltä susta itsestäs rehellisesti tuntuu. Kyllä sillä kiltteydellä on rajansa, se raja pitää vain itse tietää. 

Se on siinä, missä susta tuntuu vielä hyvältä. 

Coat Make Way Bubbleroom (gifted/adlink) / Dress ZARA / T-shirt Bik Bok 
/ Backpack TopShop / Shoes VAMOS (gifted)

Mitä ajatuksia tää herättää sussa?

xx Marianne

38 kommenttia

  1. Aivan ihana asukokonaisuus sulla näissä kuvissa♥ Ja muutenkin tosi hyvin kirjotettu teksti! Ite oon aina ollu kiltti luonteeltani, mut sitten tos muutama vuosi takaperin aloin sitten tulemaan uudella tavalla esille, joka säikäytti muutaman kaverin ja parhaat ystävät puolestaan sano että hyvä kun rupean puolustamaan itteeni. Kilttieys on piirre josta en tahdo koskaan luopua, mut en myöskään tahdo muiden käyttävän sitä osaa musta hyväkseen. Kiltteyden ei pitäisi muutenkaan olla heikkous, vaan vahvuus.

    http://paula-beautyqueen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihana Paula! ♥ Ihanaa kuulla, sillä kirjoitin tätä viime yönä puoli kahteen saakka kun hion tätä niin pitkään haha :D Oon todellakin samaa mieltä, että kiltteyskin on vahvuutta! Ja se oikeasti vain tosi hyvä, että osaa pitää puolensa! :) Hyviä ajatuksia!

      Poista
  2. Onpa jotenkin tosi söpöjä kuvia <3 ja todella tärkeä aihe, josta kirjoitit!

    VastaaPoista
  3. Todella kauniita kuvia ja tykkään kuinka tausta mätsää asun tyyliin ja väreihin ♥ Pyörä on ihana lisä ♥_♥ Tärkeää tekstiä ja mielenkiinnolla luin tämän. Tunnen olevani kiltti, mutta jos mulle ei olla pistän kyllä samalla tapaa takaisin ja jätän sitten omaan arvoonsa koko ihmisen. En ns. anna kenenkään "talloa" mua.:D Sain pienenä useesti (karusti nyt sanon) "turpaan" siitä että olin liian kiltti ja nyt osaan puolustaa itseeni.:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla! ♥ :) Joo niin sen pitääkin olla! Pitää osata pitää omat puolensa ja tietää oma arvonsa, eikä jäädä muiden tallomaksi!

      Poista
  4. Siis siusta todellakin huokuu se kiltteys - somessa, ja ihan silloinkin kun siut tapaa. <3 Se on aivan ihana, kaunis ja ihailtava piirre, mutta niin kuin sanoit - välillä se kääntyy myös huonoksi jutuksi. Mahtavaa, että oot alkanut löytää sitä kovaa kuorta, koska vaikka pitääkin kohdella muita hyvin, niin ei liikaa, ettei jää alle tai kärsi. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Janna kiitos paljon! ♥♥ Jep, siinä on puolensa. Ja joo niimpä, kyllä se kovempi kuorikin jo löytyy tiettyihin tilanteisiin mikä pitää ollakin! :) Mutta se kyllä vaatii sellaista viilipyttyominaisuuttakin ja itsevarmuutta! Tällä tekstillä haluan muillekin kilteille sanoa just noin, että aina ei tarvii olla liian kiltti ♥

      Poista
  5. Eikä miten ihana värimaailma näissä kuvissa, niin söpöjä kuvia! <3 ja hyvä teksti myöskin, tunnen kans olevani liian kiltti välillä ja pitäiskin opetella vielä paremmin sanomaan vastaan koska kuten olen itselleni sanonut en halua olla kenenkään "tiskirätti" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kiitos! ♥ Toi on tosi totta! :)

      Poista
  6. Hyviä ajatuksia ja hyvin kirjotettu postaus! Oon itekin tätä samaa miettinyt, koen olevani aika kiltti kaikille näin lähtökohtasesti mut kynnysmatoksi en halua alkaa. Tällä hetkellä mulla on just tällanen tilanne päällä, että oon koittanu käyttäytyä ite ymmärtäväisesti ja aikuismaisesti ja olla räjähtämättä takasin vaikka oon saanu ikävää kohtelua, mut alkaa olla mitta täynnä täälläkin suunnassa. En kuitenkaan haluais tuoda ite mitään negatiivisuuksia elämään lisää vaan sivuuttaa typerät kommentit itestä yms ja olla vaan ystävällinen takasin. Siinä tosin vähän tulee toi roskasanko-fiilis. Pitäis löytää se oma raja tässäkin asiassa! Mut lähtökohtasesti kiltteys ja ystävällisyys muita kohtaan ei pitäis olla mitenkään huono asia. :)

    Ja tykkään asusta! Muutenkin kivoja kuvia, pakko sanoo et tosta ekasta kuvasta katoin ensin että jaa Salkkarien Marianna :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura! Sulla on just oikee asenne ja noin sen pitää ollakkin jos tuollainen tilanne sattuu kohdalle :) Tsemppiä sen kanssa! Toi on niin totta, niiden pitäisi olla vain hyviä asioita. Haha aijaa kiitos! :D

      Poista
  7. Pystyn samaistumaan niin tähän tekstiin, ihan loistava! Oon just samanlainen kiltti tyllerö, joka antaa vähän liiankin helposti muiden ihmisten kävellä yli, ilman että sanon vastaan. Jotenkin tollanen aiheuttaa sitä, että susta tulee jonkinlainen yleinen läppä ja naurun aihe, koska "eihän sitä tällanen haittaa." Tärkeä aihe ja ihania kuvia jälleen kerran! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Niin, ikävä kyllä se menee helposti niin, mutta sit vaan päätä pystyyn ja rohkeesti ääneen omista fiiliksistä! :)

      Poista
  8. Korjoitit tosi ihanaa tekstiä! Ja kuvat oli aivan super ihania! :)

    VastaaPoista
  9. Tunnistan itteni kyllä tästä postauksesta ja varsinkin siitä, että mun kiltteyttä käytetään hyväksi. Oonkin nyt viimesen vuoden aikana yrittänyt opetella sanomaan useammin ei. Vaikka se välillä tuntuu kurjalta, koska haluaisin miellyttää toista niin kyllä se myös tuntuu hyvältä kun vihdoin osaa vähän pitää omia puoliaan! Tosin omien puolien pitämisessä on vielä paljon opeteltavaa! Kiva postaus, pisti ajattelemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että pystyt samaistuun ja samalla tosi harmi että niitä tilanteita on tullut kohdalle! Siinä on opettelua, mutta joskus vaan pitää pitää se oma pää :) Tsemppiä sen kanssa! ♥ Kiitos!

      Poista
  10. Kiitos! Tää tuli tarpeeseen.

    VastaaPoista
  11. Mulla on ton suhteen ihan sama homma, että välill haluan uskoa liiankin hyvää ihmisistä. Mutta on se elämä opettanut, eikä enää ole onneksi ihan niin sinisilmäinen kuin joskus nuorempana saattoi tulla oltua. Silloin mulla oli joitakin kavereita, jotka eivät kohdelleet kyllä ihan niin kuin kaverin kuuluisi. Onneksi nykyään olen jo osannut tunnistaa sellaiset ihmiset, jotka eivät tuo elämään hyvää ja sellaiset kaverit ovat jääneet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä kyllähän sitä oppii pitämään puoliaan ja jo tunnistamaan ne ikävät tyypit! Tosi kiva kuulla! :) Ihanaa että meitä kilttejä tyttöjä löytyy ♥

      Poista
  12. Ihania kuvia ja vielä ihanampi teksti! Mulla on sama juttu. Oikein varjelen muitakin ihmisiä pahalta ololta ja oon niin empaattinen, että mua on tosi helppo käyttää hyväksi.
    Onneksi vahvemman itsetunnon löydyttyä on osannut alkaa vähän kovistella maailmaa:) ja tietysti kokemukset opettaa.
    Kiltteys on kuitenkin aika arvokas piirre ja ehkä vähenevä luonnonvara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos tosi paljon! Niimpä, onneksi! :) Ja joo toi on tosi totta!

      Poista
  13. Tää oli niin puhutteleva ja samaistuttava postaus, oot taitava kirjoittaja♥
    Mä oon myös perusluonteeltani kiltti ja varsinkin pienempänä ku olin lisäksi tosi ujo niin annoin helposti muitten jyrätä enkä osannut ja uskaltanut sanoa vastaan. Nyt vanhempana taas oon oppinut pitämään puoleni enkä suostu olemaan just toi roskasanko mikä kenenkään ei kuuluis olla. Kiltteys on ihana piirre, pitää vaan tietää se raja, mistä postauksessa puhuitkin.
    Ja nää kuvat, ihania♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Inka kiitos ♥ Kiva kuulla, että samaistuit ja että oot oppinut pitämään omat puolesi! ♥♥

      Poista
  14. Jäin aivan sanattomaksi. Uskomattoman hyvin kirjoitettu postaus! Oot mahtava tyyppi <3

    VastaaPoista
  15. Pystyin samaistuun postaukseen vähän pelottavankin hyvin! :D Mulle kans on iän ja erilaisten tilanteiden myötä kasvanut jonkin sortin kuori, jotta ihan kaikki ei pysty steppaan mun päälle jatkuvasti ja etenkin se, että mä en suolla enää kaikkee mitä ennen. Kiltteys on kumminkin ihan huippu piirre ja tuntuu, että sitä piirrettä harvoilta enää nykyään löytyy, joten siitä täytyy pitää kynsin ja hampain kiinni. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha ihana kuulla! :D ♥ Niin siitä kyllä täytyy pitää oikeasti kiinni kaikesta huolimatta!

      Poista
  16. Hyvä postaus! Mulla on itellänikin ollut "liian kiltteyden ongelma" aikoinaan, ja huomaan että vieläkin saatan liian helposti asettaa muut itseni edelle. Mutta parin viime vuoden aikana oon oppinut myös puolustamaan itseäni, ja tavallaan jopa vaatimaan hyvää kaveruutta myös muilta ja se on osoittautunut tosi hyväksi jutuksi! Vielä on kehitettävää, mutta kuten sanoit, ei sitä kiltteyttä missään nimessä saa unohtaa kokonaan. Kiltteys on ihana piirre, mutta on myös tärkeetä muistaa oma arvonsa :)

    Elli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elli! Hienoo kuulla :) Tsemppiä sen kanssa, kuulostaa hyvältä! Niimpä ♥

      Poista
  17. Hei, hyvä postaus! En tiedä onko aihe tuttu, mutta tuli mieleen tästä kirjoituksestasi Yle Areenasta löytyvä tiededokumentti "erityisherkät". Vaikuttaa että sinäkin voisit olla erityisherkkä ihminen. Dokumentti avasi silmäni koska olen selkeästi erityisherkkä itse, en ole vain tiennyt että sellainen ryhmä ihmisiä on olemassakaan. Noin 20% ihmisistä on erityisherkkiä ja reagoi tilanteisiin hieman eri tavalla kuin muut. Elain Aron on jenkkitutkija, joka on jakanut erityisherkkyyden eri piirteet kategorioihin:

    D – Depth of processing (syvällinen tiedon prosessointi)

    Erityisherkkä ihminen käsittelee havaintoja ja tietoa syvällisesti. Hän miettii eri vaihtoehtoja, vertaa tietoa aiempaan tietoon tai kokemuksiin ja yhdistää ulkoiset ja sisäiset havainnot kokonaisuudeksi.


    O – Overarousability (kuormittumisalttius)

    Erityisherkkä ihminen stressaantuu liiallisesta aistimus- tai tietomäärästä. Monipuolinen, intensiivinen tai pitkäkestoinen tapahtuma voi viedä hänen voimansa, jotka palautuvat lepäämällä, rajaamalla aistimuksia tai poistumalla tilanteesta.


    E – Emotional intensity (vahva eläytymiskyky)

    Erityisherkän ihmisen tunteet ja tuntemukset voivat olla voimakkaita. Hänellä on kyky liikuttua, vaikuttua ja asettua toisen asemaan helposti.


    S – Sensory sensitivity (tarkka havainnointikyky)

    Erityisherkän ihmisen aistihavainnot ovat hienovaraisia. Hän tarkkailee sekä ympäristöään että sisäisiä kokemuksiaan, ja tekee niistä tarkkoja havaintoja. Herkän aistit eivät kuitenkaan ole paremmat kuin muilla, vaan kyseessä on hermoston herkkä reagointi.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elisa! :) Joo itseasiassa kirjoitin ihan hetki sitten herkkyydestä täällä:

      http://m-stay-fresh.blogspot.fi/2017/04/voiko-olla-herkka-ja-vahva-samaan-aikaan.html

      Mutta kiitos vinkistä, kivaa tietää aiheesta lisää!

      Poista
  18. Tosi hyvä postaus! Itelläkin oli joskus nuorempana tätä vikaa todella paljon, nykyään on itsevarmuutta ja kuorta tullut sen verran enemmän että osaa jo sanoa ei. Kyllä tahdon silti vieläkin olla ihmisille ennemmin kiltti kuin kusipää, mutta en siedä shaibaa enää samalla tavalla todellakaan kuin ennen. Hyvä me!

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! Niimpä, hyvä me! ♥

      Poista
  19. Ihana kirjoitus! Vielä kun tää kiltti tyttö oppis sisäistää ja toteuttaa noi asiat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Opettelua se vain tarvii! Joskus vaan täytyy osata miettiä itseään ja omia fiiliksiä ♥

      Poista

Back to Top